Dili, Kuarta-feira, 06 Julli 2025, Ministériu Edukasaun liuhusi Diretora Jerál Planu, Politika, inkluzaun no informátika (DJ-PPII), Sra. Odilia das Dores Ung Martins hamutuk ho Xefe Edukasaun UNICEF iha Timor - Leste Sra.Umasree Polepeddi no reprezentante husi parseiru sira (UNESCO, DFAT, MFAT, WHO, WFP, World Bank, CARE), abertura kona-ba sorumutu insepsaun sistema informasaun no jestaun edukasaun (EMIS), iha Salaun Novo Turismo.
Iha intervensaun Diretora Jerál Planu, Politika, Inkluzaun no Informatika (DJ-PPII), Sra. Odilia das Dores Ung Martins hateten Sorumutu ohin no aban ne'e importante ba ita hotu tanba ita ko’alia kona-ba ita-nia Sistema Informasaun no Jestaun Edukasaun (EMIS). Lori Ministériu Edukasaun nia naran hakarak hato'o agradesimentu ba Ita-Boot sira hotu tanba bele marka prezensa ba loron ohin no aban. Ita-Boot sira-nia kompromisu, espesializasaun no kolaborasaun mak sei garante susesu husi EMIS.
“Hanesan ita hotu hatene, edukasaun sai nu'udar fatuk huun ba dezenvolvimentu nasaun ida nian. Sistema sira ne'ebé ita harii atu suporta ita-nia setór edukasaun importante hanesan edukasaun rasik. Se ita laiha dadu sira ne'ebé loloos, iha tempu reál, susar liu atu halo desizaun informadu ne'ebé bele kontribui ba mudansa pozitivu iha setór edukasaun”. Dehan diretora ne'e.
Diretora ne'e akrexenta katak EMIS sai nu'udar xave hodi bele sukat mudansa sira, se laiha EMIS, ita-nia esforsu sira bele baralla no laiha ligasaun ba malu. Mai ita hanoin katak objetivu ikus mak atu hadi'a kualidade edukasaun no asegura labarik hotuhotu la haree ba sira-nia rasa, antesedente ka situasaun saida de'it, maibé importante labarik sira bele asesu ba edukasaun ho kualidade.
Iha abertura ida-nee, husi parte Ministériu Edukasaun nian mós hakarak rekoñese apoiu kontinuadu husi parseiru dezenvolvimentu sira GPE- Parseiria Global ba Edukasaun, UNICEF, UNESCO no parseiru sira seluk. No husu ba direjente sira hotu atu bele partisipa másimu iha sesaun ohin liuhusi grupu traballu no fahe idea ba malu kona-ba asuntu ida-ne'e oinsá ita bele la’o ba oin.